Jotta Leader-ryhmä pystyy toteuttamaan omaa ohjelmaansa ja saavuttamaan omat tavoitteensa tarvitaan laajaa yhteistyötä eri osapuolten kesken. Tällöin on tärkeää muistaa, että hallituksen jäsenet eivät ainoastaan tee päätöksiä hankkeiden rahoituksesta, vaan heidän tulee olla itse aktiivisia ja oma-aloitteisia hankkimaan ja jalostamaan tietoa, luomaan kontakteja ja vaikuttamaan ryhmän toimintaan niin kokouksissa kuin muulloinkin.

Hallitusjäsenyys ei tarkoita edustuksellista päätöksentekoa, vaan aktiivista, oma-aloitteista osallistumista Leader-ryhmän kehittämistyöhön.

Kehittäjän rooli: Kun puhutaan Leader-ryhmän kehittämistyöstä, tarkoitetaan sillä oman ohjelman toteuttamista hankkeiden kautta. Oman Leader-ryhmän kehittämisstrategian tuntemus on yksi menestyvän hallitustyöskentelyn perusteista.

Kehittämistyötä aloitettaessa tulee miettiä mitä kehitetään, mitkä ovat tavoitteet.

Päätavoitteena on näkyvien ja kestävien tulosten saavuttaminen alueella, ei se, että kaikki varat on käytetty.

Hallituksen jäsenillä on kehittämistyössä tärkeä ja aktiivinen rooli. Hallituksen jäsenen tehtävänä on tuoda yhdistykseen omaa paikallista ja ammatillista osaamista sekä omat verkostonsa. Aktiivinen hallituksen jäsen toimii muutenkin kuin hallituksen kokouksessa. Hallitusjäsenyys on useimmiten vapaaehtoistyötä, jota hoidetaan varsinaisen työn ohessa, näin ollen se vie aikaa ja voimavaroja. Tämän takia ei tulisi unohtaa hallitusjäsenten “palkitsemista” sopivalla tavalla.

Aktiivinen, kehittäjärooliin samaistunut hallitusjäsen:

  • tuntee ohjelman ja toimintatavan
  • vie viestiä kentälle keskustelemalla, kertomalla sekä tiedottamalla
  • kannustaa hankkeidentekoon
  • seuraa toteutuvia hankkeita
  • motivoi henkilökuntaa

Strategiatyö: Hallitustyöskentelyä ohjaa varsin vahvasti ajankohtaisten asioiden hoitaminen, tulevaisuuden suunnittelulle ei juurikaan tunnu jäävän aikaa. Jatkuvuuden ja toiminnan kehittämisen kannalta tulevaisuuden visiointi on kuitenkin tärkeää. Strategiatyö on aikaa vievää ja pitkäjänteistä toimintaa. Tavoitteena tulisi olla, että Leader-ryhmän työskentely jatkuu myös ohjelmakauden loputtua rahoituslähteistä riippumatta. Onkin tärkeää, että ryhmät miettivät ajoissa vaihtoehtoisia strategioita ja roolejaan tulevaisuudessa.

Strategiakeskustelun ja -suunnittelun vetovastuussa ei ole toiminnanjohtaja, vaan keskustelu kuuluu käydä hallituksessa sekä kentällä.

Hallitus ja koulutus: Pysyäkseen ajan tasalla on suositeltavaa, että hallituksen jäsen osallistuu mahdollisuuksiensa mukaan erilaisiin koulutustilaisuuksiin. Näitä ovat mm. maaseutuverkostopalveluiden, maa- ja metsätalousministeriön, Ruokaviraston sekä ELY-keskuksien järjestämät koulutukset. Lisäksi moni ryhmä järjestää omia koulutuksia omille jäsenilleen sekä hankevetäjille. Näihin olisi hyvä osallistua, jotta hallituksen jäsenet kuulevat minkälaista viestiä ryhmä vie kentälle ja mitä tarpeita kentältä esitetään.

Hallitus ja tiedottaminen: Leader-ryhmän työssä viestintä ja tiedottaminen on keskeisessä roolissa. Hallituksen tulee hyväksyä vuosittain tiedotussuunnitelma, jossa määritellään viestinnän tavoitteet ja toimenpiteet. Tiedottamisen käytännöistä vastaa useimmiten henkilöstö. On hyvä sopia siitä, millainen rooli hallituksen jäsenillä on viestinnässä, ja että viestintä on yhtenäistä.


Viimeksi muutettu: maanantai 7. helmikuuta 2022, 16.29