Lisätietoa aiheesta
Lisätietoa aiheesta
Bläuer
A. 2015. Voita, villaa ja vetoeläimiä. Karjan ja karjanhoidon varhainen
historia Suomessa. Karhunhammas no. 17. Arkeologia/Turun yliopisto, Turku.
Kantanen J. 2016. Hevonen, nauta ja poro muokkautuivat arktisiksi kotieläimiksi. Duodecim 132: 1231-1236.
Kantanen J. 2016. Kyyttöjuustoja kuluttajan ruokapöytään? Maaseudun Tulevaisuus 50: 10.
Kantanen Juha. 2021. Pässileirillä tallennetaan geenipankkiin. Lammas ja vuohi 2/2021: 12-13.
Karja M., Lilja T. 2007. Alkuperäisrotujen säilyttämisen taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset lähtökohdat. Maa- ja elintarviketalous 106. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/464997
Lilja T. 2013. Karjankasvattajat uhanalaisten rotujen suojelijoina. Maatiaislehmien merkitys kasvattajille 2000-luvulla. Maatiainen, 95–100.
Lönngren T. 2011. Suomalaisten maatiaisnautarotujen maidon koostumus- ja juoksettumisominaisuudet. Pro Gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos, ISSN 0355-1180.
Lönngren T., Tupasela T., Alatossava T., Kantanen J. 2011. Alkuperäiskarjojen maidot täynnä positiivisia ominaisuuksia. Kehittyvä elintarvike 22, 1/11: 48-49.
Pokharel K. 2021. Miksi suomenlammas on niin hedelmällinen rotu? GeeniVarat 2021: 10-11.
Saine A. 2013. Alkuperäiskarjojen maidon ja lihan tuotteistaminen ja kehittäminen. HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. 31 s. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302052080
Sinkkonen S. 2013. Suomen alkuperäiskarjan maitoproteiinien vaikutus cheddarjuuston valmistukseen ja koostumukseen. Maisterintutkielma. Helsingin yliopisto, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos.
Sjöblom K. 2017. Länsisuomenkarjan populaation nykytilanne ja vanhojen sonnien käyttö sukusiitosasteen nousun hillitsijänä. Maisteritutkielma, 51 s. Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/181465
Soini K., Lilja T. 2014. Alkuperäiset kotieläinrotumme Green Care -toiminnassa. MTT Kasvu 19. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/482112
Soppela Päivi, Tuomivaara Anne, Honkatukia Mervi. (2018). Pohjoissuomenkarjan maidon omaleimaisuuden hyödyntäminen. Arktisen keskuksen tiedotteita 63. Lapin Yliopisto, Arktinen Keskus. https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/63647
Soukkanen A. 2011. Hallittu siirtyminen alkuperäisrodun kasvattajaksi. Opinnäytetyö. 72 s. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011083112779
Tienhaara, A., Ahtiainen, H., & Pouta, E. (2013). Consumers as Conservers—Could Consumers’ Interest in a Specialty Product Help to Preserve Endangered Finncattle? Agroecology and Sustainable Food Systems, 37(9), 1017–1039. https://doi.org/10.1080/21683565.2013.820249
Tuomivaara A. 2016. ”PIENIRUOKANEN SE ON TUOTTOONSA NÄHEN” Lapinlehmän ruokinta ennen ja nyt. Opinnäytetyö, 57 s. Lapin ammattikorkeakoulu, Maa- ja metsätalousala. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201612122005
Tupasela T., Lundström J., Kantanen J. 2010. Itäsuomenkarjan lehmien maito prosessoituu mainiosti. Maaseudun Tiede 67, 1 (15.3.2010): 14
Verrier E., Berg P., Calus M., Buitenhuis B., Winding J.. Breeding programs for rare local breeds to conserve and use their unique traits (esitelmiä). https://www.wur.nl/en/article/Breeding-programs-for-rare-local-breeds-to-conserve-and-use-their-unique-traits.htm
Verrier E., Tixier-Boichard M., Bernigaud R., Naves M. 2005. Conservation and value of local livestock breeds: Usefulness of niche products and/or adaptation to specific environments. Animal Genetic Resources Information 36: 21-31.
Internet -sivuja:
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/geenivarat/elaingeenivarat/
https://maatiaiskanat.luke.fi/Maatiaiskana/
https://www.nordgen.org/fi/mita-teemme/nordgen-kotielainsektori/